Vuosaarenhuipun aavoista maisemista johtaa polku alas vehreään varjoon. Minne se vie? |
Polku kulkee kotkansiipien lomassa. |
Niiden takaa pilkistää aukea. |
Niitimme aukean, jotta voisimme jatkaa kotkansiipimattoa sen poikki. |
Taimilasti saapui perille. |
Siispä tuumasta toimeen ja lapio heilumaan. |
Kotkansiipien taimet saivat kodin. |
Lopuksi taimet merkittiin kepein ensi kesän siimausta varten. |
Nyt vanhat kotkansiivet saivat nuorta seuraa. |
Leppien juurelle istutimme myös metsäalvejuurta sopiviin kivenkulmiin. |
Jonakin päivänä ipanamme ottavat kiinni tällaiset komistukset. |
Toissa vuonna aukean reunalle istutetut tervalepät ovat saaneet pituutta. Eipä aikaakaan kun ne piirtävät varjonsa aukean ylle. |
Tältä aukea näyttää nyt. Mielessään voi kuvitella, millainen näky silmien edessä avautuu muutaman vuoden päästä. Niin jätämme saniaisaukean luonnon huomaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti